Piuhapyllyt lemmikkinä
Hanki aina rotat viralliselta kasvattajalta tai hyväksi todetulta nimettömältä kasvattajalta! Täten säästyt mahdollisesti monelta murheelta, eikä asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Sinulla on aina kasvattajan tuki ja turva mukana! Tätä en voi vaan painottaa liikaa!
Vahinkopoikueita ja 'vahinko' poikueita syntyy lukuisia. Tori on täynnä jos millaisia myynti-ilmoja. Se että rotta maksaa palstoilla vähemmän tai sille on rakennettu sydäntäriipaiseva nyyhkytarina kylkiäisiksi ei takaa sinulle muuta kuin pahimmassa tapauksessa lukuisia eläinlääkärireissuja, yksin olemisen turhautumista ja pettymyksiä. Aina se näin ei ole, mutta tähän on hyvä varautua.
Vaikka me kasvattajat kuinka teemme työtä sen eteen, että puskakasvattajien toiminta lakkaisi vielä jonain päivänä kokonaan. Me emme pysty tähän yksin! Me tarvitsemme tähän myös sinun panostustasi! Jaa tietoisuutta: tukemalla tämän kaltaista toimintaa, teet aina tilaa uusille reppanoille, joilla on yhtä huonot lähtökohdat elämään kuin edeltäjillään.
Näissä tilanteissa sääli on sairautta.
Ethän tue poikastehtailua? Ethän anna mahdollisuutta jatkaa poikastehtailua?
Hoito-ohje
https://www.kesyrottayhdistys.fi/rotista/kesyrotan-hoito-ohjeet/
Ruokinnasta on Rosefield's laatinut mahtipaketin:
https://www.facebook.com/166930437399434/posts/1087051425387326/
https://www.facebook.com/166930437399434/posts/1087543992004736/
Aivan mielettömän upeita häkkikuvia Unknown - rottalasta:
Sijoituksesta
Valitettavasti kasvattaja ei voi aina pitää kaikkia poikasia kotonaan, vaikka tahtoisikin.
Kasvattajat aika usein siksi hakevatkin kasvateilleen sijoituskotia.
Sijoitusrotta on ilmainen, mutta ei kuitenkaan kuluton. Kasvattaja yleensä hoitaa kulut koskien mahdollisia näyttelyitä ja sijoitusnaaraan ollessa kyseessä poikastenhoitoaikaa (joko rahallisesti tai kantaa kuivikkeita ja ruokia sijoituskotiin tiineysaikana ja poikasten syntymän jälkeisen ajan), mikäli kasvattajan kanssa solmittu sopimus pitää sisällään mahdollisuuden sijoituskodin hoitaa poikaset.
Sijoitusnaaraan myötä esimerkiksi voi olla oiva mahdollisuus päästä kokemaan pesäpoikasten ihme ja olla poikasten kehittymisessä mukana, mutta ei kuitenkaan vetovastuussa.
Sijoituseläin on kuitenkin omasi, vaikka onkin yhteisomistuksessa kasvattajan kanssa. Sitä ei tarvitse kasvattaa pumpulissa, eikä näyttelypakkoa ole. Kasvattaja tosin voi kiikuttaa kasvattiaan näytille näyttelyihin halutessaan, mutta yleensä itse noutaa ja palauttaa eläimen. Sijottikodille jää ainoastaan hommaksi hoitaa eläin näyttelyvalmiuteen.
Jokaisella kasvattajalla on omanlainen sijoitussopimus ja seuraavassa kerron omasta sijoitustoiminnastani.
Gitano's naperon sijoitus pähkinänkuoressa
Sijoitan mieluusti molempia sukupuolia. Tärkeintä on yhteistyön toimivuus ja kemiat sijoituskodin kanssa.
Vaikka mulla onkin eläimiin jalostusoikeus ja omistan eläimen yhdessä sijoituskodin kanssa, tahdon painottaa sitä, että sijottirotta on silti sinun omasi ja ihan samassa arvossa kuin muutkin rottasi. Sijottejani ei tarvitse kohdella lainkaan eriarvoisesti tai eri tavalla. Se on yksi laumanjäsenistä hamaan loppuun saakka.
Ainoat seikat mistä olen tarkka, ruoka ja bakteerikannat. En sijoita rottia kotiin josta löytyy jo entuudestaan monia eri bakteerikantoja (eri rottaloiden rottia). En kuitenkaan kiellä ottamasta muista rottaloista rottia, mikäli bakteerikannat ovat jo todettu yhteen sopiviksi. Tällä päätöksellä turvaan sekä omat kasvattini että muiden kasvatit ja minimoin mahdollisuudet sairastelujen suhteen.
Jos eläin on näyttelytasoinen, kiikutan sitä mielelläni näyttelyissä. Kasvattajana ilmoitan ja maksan näyttelykulut. Mahdolliset palkinnot kulkeutuvat otuksen mukana sijottikodille, tietenkin.
Urosten osalta kuljetan naaraat aina vierailemaan uroksen luokse. Mikäli sijottikodilla ei ole varahäkkiä tai dunaa, lainaan sellaista tarvittaessa.
Urosten osalta jalostusoikeus säilyy mulla loppuun saakka. En halua numeroida poikuemääriä tai ajankohtia etukäteen, siksi tämä ratkaisu on itselleni toimivin.
Ensimmäisen kerran treffi-iltaa voi suunnitella kuitenkin uroksen ollessa noin 1v iässä.
Naaraiden suhteen jalostuskäyttöoikeus säilyy mulla loppuun saakka. Yleensä teetän sijottinaaralla yhden, max kaksi poikuetta.
Ensimmäinen astutus yleensä noin 5kk iässä.
Tiineysajan osalta osallistun tuoreruokakuluihin, koska tuoreruuan on hyvä olla hieman tuhdimpaa.
Mikäli naaras synnyttää kasvattajan luona, palautuu se sijoituskotiin poikasten lennettyä pesästä.
Yhdessä tuumin voidaan miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että naaras synnyttäisi sijottikodissa. Yleensä tällaisessa vaihtoehdossa on sijottikoti jo tullut tutuksi.
Mikäli sijottikodilta ei löydy soveltuvaa asumusvaihtoehtoa tiineys- ja poikasajalle, tarvittaessa lainaan naaraan palautuessa takaisin sijottilaan.
Vastuu poikasajasta on pääosin kasvattajalla - karsiminen, uusien kotien löytyminen ym. Sijottilan tehtäväksi jää lähinnä poikasten pilalle lääppiminen ja sosiaalistaminen, halutessaan nimien keksiminen ja tarvittaessa poikasten kuvaaminen.
Mikäli poikaset lähtevät maailman tuuliin sijottilasta, poikasmaksut kuuluvat sijoituskodille. Jos poikasmaksut kattavat kuivike ja ruoka kustannukset, en suuremmin osallistu rahallisesti kuluihin.
Muutoin kuivike ja ruokamaksut korvaan joko rahallisesti tai kantamalla sijottilaan tarpeellisia tarvikkeita.
Sijoitustoiminta on varsinkin aloittelevalle tai kasvattajaksi haaveilevalle mieletön kokemus! Siinä saa nähdä kaiken vierestä, mutta kuitenkaan olematta suuremmassa vastuussa. Päävastuu on aina kasvattajalla.
Tämä on opettavaista aikaa ja kokemus on rikastuttava.
Toivoisin monien ajattelevan sijoitusvaihtoehtoa oman poikueen sijasta, koska tästä mahdollisuudesta on helppo lähteä liikkeelle ja kerryttää omaa kokemusta mahdollisten omien poikueiden suhteen.
Näyttelyyn?
Näyttelyt ovat oiva tapa verkostoitua muiden samanhenkisten harrastajien kanssa!
Nähdä ja kokea harrastuksen parasta antia: Tavata mielettömän hyviä (outoja 😁) tyyppejä.
Nähdä lukuisia eri muunnoksia ja tutustua tuomaripöytien takana tapahtuvaan pähkäilyyn.
Ihailla agilityradalla tapahtuvaa taiturointia. Nauttia buffan antimista.
Udella, kysellä, ihmetellä - me emme pure, vaikka joku siltä voisi vaikuttaakin (tarjoa kahvi niin möröimpikin harrastaja alkaa hymyileen 😁) Kiire ja tohina voi antaa joskus, ikävä kyllä, väärän kuvan ihmisistä..
Ilmapiiri näyttelyissä on lämmin, hupaisa ja sielä oppii aina jotakin.
Nimet saavat kasvot.
Me emme ole vihaisia toisillemme, vaikka välillä saatamme äänekkäästi vääntääkin asioista. Tämä on kuin perhe ja kaikki se näkyy ja kuuluu. Vuodet ovat koulineet porukasta tiiviin, mutta ei kuitenkaan ulkopuolisilta suljetun.
Se on aina tietynlainen voimavara tässä harrastuksessa, päästä viettämään kivaa päivää kanssaharrastajien parissa!
Näyttelyitä ei tarvitse jännittää ja apua saa sitä kysyessään. Selitän kuitenkin hieman tässä postauksesta näyttelypäivän kulusta ja käytännöstä. Ehkä tämän myötä saisi hieman jännitystä purettua alta pois ja tohinaan lähteminen voisi tuntua kivalta ajatukselta.
On hyvä muistaa, mekin kaikki olemme joskus olleet samassa tilanteessa ensimmäisen näyttelyn suhteen. 😊
Näyttelyissä kilpaillaan kolmessa eri luokassa: standardiluokassa, pet-luokassa ja agilityssa.
Jos et ole varma onko lemmikkisi standardiluokkaan sopiva, voit kysyä asiasta joko rottasi kasvattajalta tai keneltä kasvattajalta tai tuomarilta tahansa.
Näyttelyyn osallistuvan eläimen tulee olla vähintään 2kk vanha ja terve kaikinpuolin (henkochfys).
Standardiluokassa eläintä verrataan olemassa olevaan standardiin - väri/kuvio, turkki, tyyppi, koko. Nyt puhutaan kokonaisuudesta. Kuvio-tai värivirheellisiä voi ilmoittaa kyseiseen luokkaan esimerkiksi tyyppiarviota hakiessa.
Pet-luokkaan soveltuu sitten minkä väriset tai kuviolliset rotat tahansa. Kunhan eläin on terve, eikä se saa olla aggressiivinen.
Agilityluokkaan samaten soveltuu kaikki terveet ja kivat yksilöt.
Rotan ei tarvitse olla virallisen kasvattajan kasvattama, mutta yleensä virallisilta kasvattajilta voi jo poikaslyselyssä esittää toiveen standardinmukaisesta eläimestä näyttelyitä silmällä pitäen.
Näyttelypäivien pituudet vaihtelevat ilmoitetun eläinmäärän mukaan. On hyvä olla ajoissa paikalla, varsinkin ensikertalaisten, jotta joku meistä aktiiveista ehtii hieman auttamaan ja neuvomaan aamutohinoita.
- vaikka sekasortoinen ikeakassi ryhmittymä ja sen ympärillä palloilevat hyypiöt vaikuttaisivatkin ylikiireellisiltä, niin kysy silti rohkeasti hetki heidän aikaansa. Ei, he eivät heitä sua ikeakassilla, eivätkä tunge sua yhteen niistä. Voivat korkeintaan pyytää apua boksien nostossa pöydille tai numerolappujen kanssa.
Näyttelyyn lähtemistä ei tarvitse jännittää ja apua näyttelyä koskien voi kysyä melkein keneltä tahansa aktiiviselta kasvattajalta tai harrastajalta. Pähkinänkuoressa homma menee näin:
Olethan liittynyt SKeY:n jäseneksi ennen näyttelyä, tällöin ilmomaksuihin saa alennusta? 😏
Ensimmäisenä:
Avaa Kesiksen tapahtumakalenteri ja tsekkaa näyttelypäivät ja paikat. Tarkista ilmojen vastaanottaja sekä viimeinen ilmopv, johon mennessä tulee ilmot olla perillä. Kun alat rustata sposti-ilmoitusta, ilmoita rottasi tiedot ( virallinen nimi, s. aika, ikä kuukausina, sukupuoli, kasvattaja ja omistajatiedot) sekä mihin luokkaan haluaisit rotan ilmoittaa. Liitä myös kuitti ilmoon mukaan. Jos olet uusi jäsen niin kuitti myös jäsenmaksusta, jotta alenevat ilmohinnat huomioidaan. Omat henk.koht tietosi ja done! Saat kuittauksen kun ilmosi ovat saapuneet perille.
Näyttelyä edeltävät päivät:
On hyvä aloittaa spa-hoidot jo etukäteen, esim säännöllinen hännänpesu ja rasvaus helpottaa viimeistelyä näyttelyä edeltävänä päivänä.
Spa-hetki ja manikyyri - kynnet suosittelen leikkaamaan pari pv ennen näyttelyä, jotta ne eivät ole liian terävät. Useat leikkaavat kynnet edellisenä 'puunausperjantaina', mutta viilaavat vielä lopuksi kynnet. Kynsien suhteen on hyvä olla tarkkana ettei kynsiä leikkaa liikaa ja aiheuta huutokonserttoa, tuhottomasti veritippoja, joka saa vaatteesi näyttämään siltä kuin olisit suoraan CSI-Miamin yksi epäilyistä.. Rex rotat tulisi myös trimmata. Muistaakseni youtubesta löytyy video meidän entisestä aktiivista Sinistä ja hän näyttää kuinka rex rotat trimmataan. Trimmaaminen ei satu, se ei ole rotan rääkkäystä kunhan työn tekee oikein.
Boksin voi laittaa valmiiksi jo aamua varten ( kuivikkeet, ruoka ja lähtiessä lisää boksiin vielä nestelähteitä, esim kurkku, viinirypäleet). Boksiin ei ole hyvä laittaa mökkiä tai juomapulloa. Rotan tulee olla helposti saatavilla boksista tuomaripöydällä.
Hyvä boksi ei ole miniduna, eikä itse modattu., ei myöskään kissankantokoppa. Boksi ei missään nimessä saa olla liian pieni, koska rottasi viettävät sielä koko päivän.
Kuljetusboksi = näyttelyboksi.
Boksissa ei saa olla mitään tunnistettavaa tekijää - nimilappua tms, koska tuomari ei saa olla tietoinen kenen boksi on kyseessä.
Boksi on hyvä sijoittaa kassiin, ikeakassit ovat loistavia! On hyvä peittää boksi vielä jollakin peitteellä.
Huomioithan, jos ilmoitat tai tuot näyttelyyn boksikavereita enemmän kuin yhden, samaan boksiin ei saa laittaa kahta samannäköistä eläintä, jotta ne voidaan arvostella.
Sitten hieman unta, sinulle ja rotalle.
Täystohina:
Kuten jo mainitsin, on hyvä olla paikalla ajoissa. Kun saavut paikalle, varmasti törmäät jo ihmisiin pihalla, oviaukossa, hyvä ettet katolta tunkemassa sinisiä ikeakasseja ovista ja ikkunoista sisään. Nämä ovat oikein ikeakassien kokoontumisajot. 😁 Vaikka hetken voisi luulla, nämä eivät olet paras tuunattu ikeakassi - näyttelyt.
Saat varmasti tässä kohtaa hyvin monta huomenen toivotusta, varaudu tunnistamaan kasvot. Joku heistä voi tunkea iholle ja rupattelemaan myöhemmin. Kun sulle on sanottu huomentaaaah, se voidaan tulkita jo tutustumiseksi. 😊
Kun saavut saliin, silmäile minne muut harrastajat ovat nostaneet boksinsa ja voit viedä oman boksisi muiden joukkoon. Kassin voit pujottaa pöydän alle.
Voit leikkiä seuraa johtajaa-leikkiä tässä kohtaa. Kukaan ei polta sua critterissä matkimisesta. 😁
Sitten etsi käsiisi, tai kysy rohkeasti mistä numerolaput saa. Yleensä lapputornadon keskellä istuu yksi ihminen, joka raapii päätään, silmäilee lappuja ( hän kyllä tunnistaa numerot, mutta tässä kohtaa liian pienet yöunet ja liian vähän aamukahvia voi näkyä elävänä esimerkkinä😁), esität hänelle nätisti kysymyksen saisinko numeroni. Numerot yleensä löytyy omalla nimelläsi. Saatuasi numerot liitä ne boksin päälle hyvin. Nämä numerot kuvastavat arvostelujärjestystä.
Sitten hae kahvia tai syötävää buffasta, hymyile sinne ja tänne (välillä voit nyökätäkin) ja esitä kuin tietäisit ihmisiä tai olisit mukana mielipiteinesi jutuissa. Ota rennosti - jos selvisit tähän asti, eikä kukaan ole sulkenut sua lähimpään komeroon moppien kanssa, niin voit jo huokaista.
Voit myös hivuttautua tuomaripöydän läheisyyteen kuuntelemaan arvosteluja ja jos ja kun oma eläimesi tulee pöydälle, yritä olla näyttämättä jännityksen tilaasi - älä siis pyörry tai pidätä hengitystä.
Tarkoitus on ettei tuomari tiedä kenen eläimestä on kyse. Et saa myöskään esittää tässä vaiheessa eläimeesi liittyviä kysymyksiä. Yleisesti voit kysyä mieleenjuolahtavia kysymyksiä, mutta muistetaan kuitenkin työrauha. Katse vain voi riittää ja tiedät, että nyt oli huono hetki. Kuuntele ja katsele, mutta älä järjestä kohtausta. 😁
Standardiluokassa eläimiä saapuu pöydälle luokka kerrallaan ja eläimiä verrataan toisiinsa ja standardiin. Pet - luokassa taas arvostellaan yksilöllisesti ominaisuuksia - luonnetta ja persoonaa, puhtautta ym. Kyseisessä luokassa ei kuitenkaan etsitä Miss Universumia!
Arvostelun jälkeen assari kantaa boksin pois tuomaripöydältä ja voit sen jälkeen katsoa annettua arvostelua. Mikäli arvostelu herättää kysymyksiä, voit hihkaista asiasta tuomarin sihteerille.
Ns jatkoon pääsyä voi hieman ennustella arvostelusta. Pet-luokassa A-arvosanan saaneet voivat kilpailla loppukahinoissa ja standardiluokassa L1-arvosanalla.
Agilitya voi harjoitella kun rata on valmisteltu. Sitä saa vaan myös katsella ja ihailla. Rotat ovat tässä aika taitavia.
Kun ratakilpailut alkaa, eläimet ensin tarkastetaan. Jos rottasi läpäisee terveystarkastuksen ja olet mittelöimässä nopean kiiturin tittelistä on harjoittelumahdollisuus hyvä juttu.
Oikean kilpailun alkaessa on rotilla kaksi mahdollisuutta suorittaa rata tietyn ajan puitteissa. Rotan ohjauksessa huomio tulee kiinnittää siihen, että rottaa ei saa pakottaa, työntää, eikä nostella eteenpäin. Ohjauksen tulee olla miellyttävää rotalle. Houkuttelu, silittely ym on oikea tyyli.
Palkintoihin en tässä mene, koska se on vain se kirsikka kakun päällä. 😊
Huokaus - ohi on
Jos haluat tehdä oikein hyvän vaikutuksen ihmisiin, niin näyttelyn loputtua ole valmiina auttamaan loppusiivouksessa. Kun huomaat, että pikkutyöläisryhmä alkaa kasaamaan pöytiä, keräävät roskia ym niin kanna kortesi kekoon ja tee mitä sillä hetkellä pystytkään. Voit myös olla tosi innokas ja kysyä mistä löytyy moppi. Kuin Potterissa se lentää jo käsiisi ja voit aloittaa valssin mopin kanssa.
Tulevia näyttelyitä ajatellen, taputa itsellesi, olet löytänyt paikkasi siivoustiimistä! 😁
Pian pääset etenemään emännäksi ja keittämään kahvia itsesi lisäksi myös aktiiveille!
.
Tule siis rohkeasti mukaan, edes turistiksi! 😊
